Huoneistotietojärjestelmä, jonka Maanmittauslaitos otti käyttöön vuonna 2019, koostuu kahdesta kehitysvaiheesta: HTJ1 ja HTJ2 . HTJ1 mahdollisti osakasluetteloiden sähköisen tiedonsiirron, kun taas vuonna 2025 alkava HTJ2 laajentaa järjestelmän kattamaan taloyhtiöiden taloudelliset tiedot sekä korjaus- ja muutostyötiedot. Tämän vaiheen on määrä valmistua kesään 2026 mennessä, ja se edellyttää, että taloyhtiöt kirjaavat merkittävät remontit järjestelmään. Vaihe tuo mukanaan lisää hallinnollista työtä, mutta samalla parantaa kiinteistödataa, mahdollistaen taloyhtiöille paremman ennakoitavuuden ja hallinnan. Muutoksen tuoma lisädata mahdollistaa sen, että kolmantena osapuolena toimivat palveluntarjoajat voivat hyödyntää dataa tehokkaammin ja tarjota isännöitsijöille sekä hallituksen jäsenille työkaluja, joiden avulla kiinteistön kuntoa on helpompi seurata tarkasti ja läpinäkyvästi.
Huoneistotietojärjestelmä
Järjestelmään ilmoitettaviin tietoihin kuuluvat esimerkiksi kunnossapito- ja muutostyötiedot, kunnossapitotarveselvitys (KPTS) sekä yhtiölainat, vastikkeet ja lainaosuudet. Kunnossapito- ja muutostyöhankkeita ovat hankkeet, joista taloyhtiön hallituksen on esitettävä kirjalliset selvitykset yhtiökokoukselle; tähän kuuluvat esimerkiksi uudisrakentamis-, perusparannus-, korjaus- ja muutoshankkeet, jotka kirjataan isännöitsijäntodistukseen. Huoneistotietojärjestelmään ei tarvitse ilmoittaa säännöllisiä huoltotoimenpiteitä tai pienimuotoisia kunnostustöitä.
Järjestelmään ilmoitetaan myös taloyhtiöiden toimesta osakkaiden tekemät kunnossapito- ja muutostyöt. Ne ilmoitetaan vasta remonttien valmistuessa. Vastikkeista järjestelmään ilmoitetaan esimerkiksi tontti-, hoito-, kunnossapito- ja pääomavastikkeet, mutta käyttökorvauksia, kuten pyykkitupamaksuja, ei tarvitse ilmoittaa.
Järjestelmä toimii myös osana Verohallinnon positiivista luottotietorekisteriä, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista sekä auttaa yksityishenkilöitä oman taloutensa hallinnassa. Luottolaitokset ovat jatkossa velvollisia tuottamaan asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden lainavastuutietoja ja ylläpitämään niitä osana järjestelmää. Luottolaitokset myös vastaavat siitä, että järjestelmään lisätyt taloyhtiölainat ovat oikein.
HTJ2 Lyhyesti
HTJ2 on osa sähköistä huoneistotietojärjestelmää, jonka avulla kerätään ja tallennetaan tietoja taloyhtiöiden omistuksista ja tehdyistä remonteista. Sen tavoitteena on taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen vakiointi ja hyödyntäminen osana vaihdantaa, luotonantoa, vakuushallintaa, taloyhtiöiden hallintoa sekä osakkaiden huoneistojen hallintaa. Vuodesta 2026 lähtien jokainen taloyhtiö on velvollinen ilmoittamaan järjestelmään esimerkiksi putkiremontit, julkisivuremontit ja muut merkittävät muutostyöt. Tämä lisää tietojen luotettavuutta ja helpottaa taloyhtiön hallitusta ja isännöitsijöitä johtamaan kiinteistön kunnossapitoa ammattimaisesti. Lisäksi vaihe velvoittaa taloyhtiöt ilmoittamaan taloustietoja, kuten osakaslainat osakkaan lainaosuussuoritusten jälkeen.
Milloin HTJ2 tulee käyttöön ja ketä se koskee?
HTJ2-vaihe alkaa vuonna 2025, ja siitä tulee pakollinen kaikille sen piiriin kuuluville taloyhtiöille vuonna 2026. Ilmoitusvelvollisuus ei koske taloyhtiöitä, joissa on korkeintaan viisi osakehuoneistoa ja joissa osakkailla ei ole taloyhtiölainoja, tai vuokrataloyhtiöitä sekä rakentamisvaiheessa olevia taloyhtiöitä. Taloyhtiöiden, jotka eivät vielä käytä sähköisiä järjestelmiä remonttien ja kunnossapidon hallinnassa, kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. EstateApp-ohjelmisto, joka integroituu järjestelmään, voi helpottaa taloyhtiön siirtymää digitaaliseen remonttien hallintaan.
Miten hankkeet merkitään Huoneistotietojärjestelmään?
Järjestelmään ilmoitettavia hankkeita ovat yhtiön uudet hankkeet sekä osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöilmoitukset. Hankkeet tulee ilmoittaa rakenneosakohtaisesti, ja niistä tulee käydä ilmi, onko kyseessä ollut suunnittelu, tutkimus, kunnostus vai uusiminen. Hankkeet on ilmoitettava viimeistään, kun ne on toteutettu. Hyvän hallintotavan mukaan ne kannattaa kuitenkin ilmoittaa jo esimerkiksi suunnitteluvaiheessa. Ennen 30.6.2026 päättyneiden hankkeiden osalta hankkeet voidaan ilmoittaa kevyemmin minimitiedoin, koska taloyhtiön hallinnolla ei välttämättä ole käytössään vuosikymmenten takaisten töiden tarkkoja tietoja. Tietojen siirron jälkeen tiedot on ilmoitettava vähintään vuosittain, aina kuukauden kuluessa varsinaisesta yhtiökokouksesta.
HTJ2 hyödyt taloyhtiöille
- Tarkka remonttidata: Se mahdollistaa taloyhtiöiden remonttien kirjaamisen yksityiskohtaisesti. Jokainen remontti kirjataan järjestelmään, mikä auttaa seuraamaan kiinteistön kuntoa ja ennakoimaan tulevia korjaustarpeita. Tämä luo pohjan paremmalle päätöksenteolle ja budjetoinnille.
- Ennakoitavuus ja säästöt: Järjestelmän avulla taloyhtiö pystyy suunnittelemaan kunnossapitotyöt ennakoivasti, jolloin remontit voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti. Hyvin suunniteltu kunnossapito voi vähentää remonttikustannuksia jopa 30 %, kun kiireellisiltä ja yllättäviltä korjauksilta vältytään.
- Läpinäkyvyys asuntokaupoissa: Järjestelmään kirjatut remontit ovat helposti saatavilla myös asuntokauppojen yhteydessä, jolloin ostajat saavat luotettavaa tietoa kiinteistön kunnosta ja tehdyistä toimenpiteistä. Tämä voi lisätä kiinteistön arvoa ja parantaa ostajien luottamusta.
Yhteenveto
Huoneistotietojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2019 Maanmittauslaitoksen toimesta, ja se jakautuu kahteen vaiheeseen, HTJ1 ja HTJ2. Ensimminen vaihe keskittyy osakasluetteloiden sähköiseen hallintaan, kun taas toinen vaihe laajentaa järjestelmän taloyhtiöiden remontti- ja kunnossapitotietoihin, tehden merkittävistä hankkeista lakisääteisesti ilmoitettavia vuoden 2026 alusta. Tämä vaihe tarjoaa taloyhtiöille mahdollisuuden hallita remontteja tarkemmin ja lisätä asuntokauppojen läpinäkyvyyttä. Järjestelmä toimii myös osana Verohallinnon positiivista luottotietorekisteriä, helpottaen kiinteistöjen hallintoa, ennakoitavuutta ja pitkän tähtäimen suunnittelua.
